1 Yhteenveto

Järjestyksessä toinen keuhkosyöpäraportti täydentää edellistä raporttia kolmella uudella näkökulmalla: MDT-kirjausten kattavuudella, diagnoosivaiheen levinneisyystiedon kattavuudella sekä hoitojen jaottelulla parantaviin (kuratiiviset), jarruttaviin (ei-kuratiiviset) ja oireenmukaisiin (palliatiiviset) hoitoihin. Tavoitteena on selvittää, miten hoidon arviointia varten tarvittavat tiedot saadaan kansallisista rekistereistä ja miten keuhkosyövän hoito Suomessa toteutuu. Vertailua varten tärkeimmät tiedot kuvataan sekä yhteistyö- että hyvinvointialueittain.

Raportin pohjana ovat uudet primaarit keuhkosyövät (ICD-10 koodit C33 – C34) viiden vuoden ajalta eli 1.1.2019 – 31.12.2023, yhteensä 14 873 uutta tapausta. Potilaita seurattiin enintään 12 kuukautta seurannan alusta, joka määriteltiin syöpärekisterin toteamispäivän tai sitä enintään kolme kuukautta edeltäneen HILMO-keuhkosyöpäkäynnin perusteella.

Noin kaksi kolmesta potilaasta oli 70-vuotias tai sitä vanhempi syövän toteamisen aikaan. Kolmasosassa tapauksia keuhkosyövän solutyyppi oli adenokarsinooma, viidesosassa levyepiteelikarsinooma ja 13 %:ssa pienisoluinen. Solutyypiltään tuntemattomia oli runsas viidennes uusista keuhkosyövistä (22 %). Yhteistyöalueiden väliset erot olivat erityisen suuria tuntemattoman solutyypin syöpien osuudessa. Potilaita ilman histologista tai sytologista varmistusta oli eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa (23 % ja 19 %).

MDT-kirjauksia löytyi pääsääntöisesti vain Sisä-Suomen yhteistyöalueelta (33 %:lle potilaita), muilla alueilla kirjauksia löytyi vain satunnaisesti.

Syövän toteamisvaiheen levinneisyystiedot puuttuivat noin puolelta potilaita (48 %). Rekisteriin ilmoitettiin levinneisyys (TNM tai stage) noin kolmasosassa potilaita, lisäksi syöpärekisterin oma karkea levinneisyystieto kirjattiin ilmoituksista löytyvän tiedon perusteella noin viidennekselle.

Ensimmäisen seurantavuoden aikana 60 % potilaista kuoli. Parantavaa hoitoa (leikkaus- tai parantava sädehoito) sai runsas neljännes potilaista, jarruttavaa hoitoa vajaa kolmannes ja oireenmukaista hoitoa noin 40 %. Vajaalle kolmannekselle ei löytynyt lainkaan hoitokirjauksia vuoden sisällä syövän toteamisesta. Suurin osa (79 %) näistä potilaista kuoli vuoden seurannan aikana. Parantavaan hoitoon ohjautuneista potilaista 9 % siirtyi jarruttavaan hoitoon ja 12 % kuoli vuoden seurannan aikana. Jarruttavan hoidon potilaista runsas puolet kuoli ja 11 % siirtyi oireenmukaiseen hoitoon vuoden aikana. Oireenmukaiseen hoitoon ensivaiheessa ohjautuneista suurin osa (85 %) kuoli vuoden seurannassa.

Naispotilaiden yhden vuoden kokonaiselossaololuvut olivat merkitsevästi miespotilaiden vastaavia paremmat (47 % vs 37 %). Parantavan hoidon ryhmässä 12 kuukauden elossaololuvut olivat korkeimpia (84 %). Jarruttavaan hoitoon ensivaiheessa ohjautuneiden potilaiden elossaololuvut olivat 40 %, oireenmukaisen hoidon ryhmässä 12 % ja ilman hoitokirjauksia olevien potilaiden ryhmässä 22 %.

Keuhkosyövän diagnostiikassa, hoitopäätösten tietopohjassa ja hoitoon ohjautumisessa todettiin edelleen merkittäviä alue-eroja. Solutyypiltään määrittämättömien tai tuntemattomien syöpien osuus oli edelleen suuri, ja histologinen tai sytologinen varmistus puuttui erityisen usein tietyillä alueilla. Levinneisyystieto puuttui lähes puolelta potilaista kertoen kliinisten syöpäilmoitusten puutteesta. MDT-kirjaukset toimenpidekoodia käyttäen olivat valtakunnallisesti hyvin puutteellisia, koska vain suoriin potilaskontakteihin liittyvät tiedot viedään HILMO:on. Samanaikaisesti vain noin neljännes potilaista ohjautui parantavaan hoitoon. Nämä havainnot viittaavat siihen, että osa alueellisista eroista ei selity yksin potilasrakenteella, vaan myös diagnostiikan, hoitoprosessien ja kirjaamiskäytäntöjen eroilla.

2 Tausta

Keuhkosyöpä (ICD-10 C33-C34) on Suomessa sekä naisten että miesten kolmanneksi yleisin syöpä uusien tapausten määrällä laskettuna (Syöpärekisterin syöpätilastoraportti). Se aiheuttaa eniten syöpäkuolemia vuosittain ja keuhkosyövän takia menetettyjen elinvuosien määrä on suurin. Muihin Pohjoismaihin verrattuna miesten keuhkosyövän ilmaantuvuus on Suomessa laskenut eniten 1970-luvun puolivälin jälkeen ja se on nyt matalampi kuin Norjassa ja Tanskassa, mutta edelleen selkeästi Ruotsin miesten ilmaantuvuutta korkeampi (NORDCAN-tietokanta). Naisilla ilmaantuvuus on noussut tasaisesti, mutta on edelleen Pohjoismaiden matalin.

Potilaiden elossaololuvut olivat Suomessa Pohjoismaiden parhaita 2000-luvun alussa, mutta niissä on tapahtunut vain maltillista kehitystä samaan aikaan kuin muiden Pohjoismaiden luvut ovat parantuneet selvästi. Selityksenä on ehdotettu syövän levinneisyyttä toteamisvaiheessa. Suomessa vain pieni osa keuhkosyövistä todetaan paikallisena, 5 % kaikista potilaista ja 11 % niistä, joilta tieto on kansallisesti saatavissa (noin 50 %) (Syöpärekisterin syöpätilastosovellus).

Valtakunnallisen Keuhkosyöpäohjelman päätavoitteena on keuhkosyövän diagnostiikan ja hoidon parantaminen Suomessa. Ohjelmaan on kirjattu seuraavia tavoitteita: keuhkosyövän hoitoketjut ovat sujuvia ja laadukkaita, keuhkosyövän parantavan hoidon määrä kasvaa 10 % ja viiden vuoden elossaololuku paranee 5 %. Tavoitteita edistetään laatutiedon hyödyntämisellä, hoitosuositusten ja ohjeiden avulla, alueellisten hoitoketjujen ja moniammatillisen yhteistyön avulla.

Raportti tavoittelee kaikkien keuhkosyöpään sairastuneiden hoitotietojen edustavuuden ja laadun arviointia, hoitoketjujen kuvaamista ja läpimenon indikaattoreiden arviointia Suomessa. Tiedon pohjalta terveydenhuollon toimijat voivat pohtia syitä ja toimenpiteitä, joilla voidaan edistää asetettuja keuhkosyövän hoitotavoitteita kaikkialla Suomessa.

Raportti on osa kansallista syöpien laaturekisterin selvityshanketta.

3 Aineisto ja menetelmät

3.1 Määritelmät

Raportin tiedot perustuvat THL:n valtakunnallisen syöpärekisterin keuhkosyöpätietoihin (ICD-10 C33–C34) ja näille potilaille poimittuihin THL:n hoitoilmoitusjärjestelmän (HILMO) käynti- ja hoitojaksotietoihin toimenpiteineen (Kuva 1). Potilaiden elossaolo- ja kotikuntatiedot päivittyvät syöpärekisteriin jatkuvasti THL:n kautta väestötietojärjestelmästä (VTJ).

• Aineistoon on poimittu 1.1.2019 - 31.12.2023 syöpärekisteriin rekisteröidyt uudet keuhkosyöpätapaukset (ICD10-koodit C33-C34)

  • Hoitoilmoitusjärjestelmästä (HILMO) on poimittu näiden henkilöiden käynnit tai hoitojaksot 12 kuukauden seuranta-ajalla (viimeistään 31.12.2024)

    • jos pää-, sivu- tai pitkäaikaisdiagnoosi on C33-C34-alkuinen (henkitorven tai keuhkojen syöpä) tai D38.1 (epäselvä keuhkokasvain) JA

    • yhteystapa jokin seuraavista: R10 Asiakkaan käynti vastaanotolla, R80 Vuodeosastohoito, R40 Sairaalakäynti, R52 Reaaliaikainen etäasiointi, R71 Ammattihenkilöiden välinen neuvottelu, R90 Muu asiointi tai puuttuva

  • Potilaiden seuranta alkaa aikaisimmasta alla olevista:

    • D38.1 tai C33-C34-käynti HILMO:ssa korkeintaan 3kk ennen syöpärekisterin toteamispäivää

    • Syöpärekisteriin kirjattu keuhkosyövän toteamispäivä

  • Seuranta päättyy vuosi (12 kuukautta) seurannan alun jälkeen, maastamuuttoon tai kuolemaan, aikaisimpaan näistä

3.2 Aineisto

Kaikkiaan Suomessa todettiin 14 873 uutta keuhkosyöpää vuosina 2019–2023. Näistä 950:llä potilaalla (6,4 %) ei ollut lainkaan keuhkosyöpään liittyvää käyntiä HILMO:ssa. Keuhkosyöpäkäyntiin liittyvä hoitotieto löytyi 10 784 potilaalta (72,5 %). Parantavaan hoitoon ohjautui 4009 potilasta kaikista uusista keuhkosyövistä (27,0 %). Vuoden sisällä syövän toteamisesta oireenmukainen hoito tai käynti kirjattiin 5871 potilaalle (39,5 %). Kuva 2

Vain pieni osa potilaista oli toteamishetkellä alle 60-vuotiaita ja kaksi kolmesta 70-vuotiaita tai vanhempia. Keuhkosyöpiä todetaan edelleen enemmän miehillä kuin naisilla, naisia on noin 40 % kaikista uusista keuhkosyöpäpotilaista. Taulukko 1

Keuhkosyövän sijainti on epäselvä runsaassa 40 %:ssa (6524 tapausta), noin 30 %:ssa se on ylälohkossa (4231 tapausta) ja 20 %:ssa alalohkossa (3032 tapausta).

Eniten uusia syöpiä todetaan Etelä-Suomen yhteistyöalueella ja vähiten Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Naisten osuus uusista potilaista on pienin Itä-Suomessa (35 %) ja suurin Etelä-Suomessa (45 %) Kuva 3. Hyvinvointialueittain miesten ja naisten osuudet on esitetty kuvassa Kuva 4. Helsingin kaupungissa ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella naisia on lähes puolet potilaista.

Kuva 1: Laatutietojen rekisteröinnin lähteet

Kuva 2: Keuhkosyöpäpotilaiden käynnit ja toimenpiteet 12 kuukauden seurannassa. Samalla potilaalla voi olla useita eri hoitomuotoja

3.2.1 Ikä ja sukupuoli

Taulukko 1: Keuhkosyöpäpotilaiden ikä ja sukupuoli

	Mies		Nainen		Sukupuolet yhteensä
Ikäryhmä	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%
-59	745	8.4	589	9.8	1334	9.0
60-69	2282	25.7	1553	25.9	3835	25.8
70-79	3993	45.0	2486	41.4	6479	43.6
80-	1846	20.8	1379	23.0	3225	21.7
Yhteensä	8866	100.0	6007	100.0	14873	100.0

Yhteistyöalueittain

Kuva 3: Keuhkosyöpäpotilaiden sukupuoli yhteistyöalueittain. Palkkeihin merkityt luvut kuvaavat potilaiden lukumäärää

Hyvinvointialueittain

Kuva 4: Keuhkosyöpäpotilaiden sukupuoli hyvinvointialueittain

3.3 Menetelmät

Kultakin potilaalta on valittu vain henkilön ensimmäinen keuhkosyöpä. Raportissa käytetyt toimenpidekoodit on päätetty asiantuntijoiden ohjeiden ja Hoitoonpääsyn seuranta syövän hoidossa (THL 2016) – raportin avulla (Liite Taulukko 13). Aluekohtaiset luvut perustuvat potilaiden syövän toteamisvuoden alun kotikuntaan. Pienelle osalla potilaita ei ollut tiedossa toteamisvuoden kotikuntaa, joten nämä tapaukset puuttuvat aluekohtaisista luvuista (N 6). Avoterveydenhuollon käyntejä ei ole mukana aineistossa.

Ahvenanmaan alueen potilaat ovat mukana kokonaisluvuissa, mutta niitä ei esitetä aluekohtaisissa tuloksissa pienten lukumäärien takia (yhteensä 93 tapausta).

MDT-kirjaukset poimittiin HILMO:sta toimenpidekoodeja WZC15 ja WZC20 käyttäen. Osalle potilaista löytyi molempia toimenpidekoodeja. Erikoissairaanhoidon toimenpiteet viedään HILMO:on vain suorista potilaskontakteista, joten saatu tieto ei kuvaa kattavasti moniammatillisen käsittelyn laajuutta.

Potilaiden alueittaiset hoito-osuudet on esitetty erikseen miehille ja naisille käyttäen suoraa ikävakiointia ja vakioväestönä tutkimusaikajakson koko maan potilaiden ikäjakaumaa neljässä ikäryhmässä (alle 60-vuotiaat, 60-69, 70-79 ja 80-vuotiaat ja sitä vanhemmat). Vastaavat luottamusvälit on laskettu normaaliapproksimaatiota käyttäen. Yhteistyöalueittaisia osuuksia verrattiin koko Suomen vastaaviin lukuihin.

Potilaiden hoitopolkua on kuvattu ensimmäisen ja viimeisen kirjatun hoidon avulla vuoden sisällä syövän toteamisesta. Hoitovaihtoehdot ovat parantava eli kuratiivistavoitteinen hoito, jarruttava eli ei-kuratiivinen hoito ja oireenmukainen eli palliatiivinen hoito tai käynti.

Elossaolo-osuudet on laskettu erikseen mies- ja naispotilaille koko maassa ja yhteistyö- ja hyvinvointialueittain ikäkorjattuna maksimaalisesti yhden vuoden seurannalla. Ikäkorjattu elossaolo-osuus on laskettu ikäryhmittäisten elossaolo-osuuksien painotettuna keskiarvona käyttäen painoina tutkimusjakson aikana koko maassa todettujen potilaiden ikäjakaumaa neljässä ikäryhmässä (alle 60-vuotiaat, 60-69, 70-79 ja 80-vuotiaat ja sitä vanhemmat). Elossa-olo osuuksien erojen merkitsevyyttä on tarkasteltu 95 % luottamusvälien avulla. Hoitokohtaiset elossaolo-osuudet on laskettu vastaavasti ensivaiheen hoidon alusta potilaan kuolemaan, maastamuuttoon tai 31.12.2024 asti, kuitenkin enintään yhden vuoden seuranta-ajalle hoidon alkamisesta.

4 Tulokset

4.1 Perusjoukon kuvaileva analyysi

4.1.1 Toteamistapa

Keuhkosyövän toteaminen perustuu histologiseen kudosnäytteeseen noin 73 %:ssa, solunäytteeseen noin 8 %:ssa ja pelkkään kliiniseen tutkimukseen, kuten kuvantamiseen, noin 20 %:ssa. Taulukko 2

Vanhoilla potilailla kliininen toteamistapa on yleisempi kuin nuorilla, jolloin myös syövän solutyyppi jää puuttumaan. Kuva 5

Yhteistyöalueiden ja hyvinvointialueiden välillä on selkeitä eroja syövän toteamistavoissa. Pohjois-Suomen alueella kliininen toteamistapa on selkeästi muuta maata yleisempi. Kuva 6 Kuva 7

Taulukko 2: Keuhkosyöpäpotilaiden toteamistapa

Toteamistapa	Lukumäärä	Osuus (%)
Primaarin histologia	8379	56.3
Kliininen	2401	16.1
Metastaasin histologia	1978	13.3
Sytologia yms.	1174	7.9
Vain kuolintodistus/tuntematon	496	3.3
Obduktio	445	3.0
Yhteensä	14873	100.0

Kuva 5: Keuhkosyöpäpotilaiden toteamistapa ikäryhmittäin. Palkkeihin merkityt luvut kuvaavat potilaiden lukumäärää

Yhteistyöalueittain

Kuva 6: Keuhkosyöpäpotilaiden toteamistapa yhteistyöalueittain. Palkkeihin merkityt luvut kuvaavat potilaiden lukumäärää

Hyvinvointialueittain

Kuva 7: Keuhkosyöpäpotilaiden toteamistapa hyvinvointialueittain

4.1.2 Histologinen tyyppi

Keuhkosyövän solutyyppi on jaoteltu pienisoluisiin (small cell carcinoma), ei pienisoluisiin (muut karsinoomat, ml. neuroendokriiniset ei-pienisoluiset kasvaimet) ja muihin ja määrittämättömiin, joista suurimman ryhmän muodostavat ne, joista ei ole saatu solutyyppiä lainkaan. Ikäryhmittäinen tarkastelu osoittaa, että puuttuva solutyyppi on hyvin yleinen vanhimmilla potilailla (lähes puolella solutyyppi on muu tai tuntematon). Taulukko 3 Kuva 8

Alueiden kesken näkyy myös eroja solutyypin suhteen siten, että muu tai määrittämätön (yleensä tuntematon) on yleisin Pohjois-Suomen yhteistyöalueella ja harvinaisin Länsi-Suomessa. Kuva 9 Kuva 10

Taulukko 3: Keuhkosyöpäpotilaiden histologinen tyyppi ikäryhmittäin

Ikäryhmä	Histologinen tyyppi	Lukumäärä	Yhteensä	Osuus (%)
-59	Ei-pienisoluiset	876	1334	65.7
	Muu tai määrittämätön	224	1334	16.8
	Pienisoluiset	234	1334	17.5
60-69	Ei-pienisoluiset	2342	3835	61.1
	Muu tai määrittämätön	854	3835	22.3
	Pienisoluiset	639	3835	16.7
70-79	Ei-pienisoluiset	3926	6479	60.6
	Muu tai määrittämätön	1729	6479	26.7
	Pienisoluiset	824	6479	12.7
80-	Ei-pienisoluiset	1455	3225	45.1
	Muu tai määrittämätön	1562	3225	48.4
	Pienisoluiset	208	3225	6.4

Kuva 8: Keuhkosyöpäpotilaiden histologinen tyyppi ikäryhmittäin. Palkkeihin merkityt luvut kuvaavat potilaiden lukumäärää

Yhteistyöalueittain

Kuva 9: Keuhkosyöpäpotilaiden histologinen tyyppi yhteistyöalueittain. Palkkeihin merkityt luvut kuvaavat potilaiden lukumäärää

Hyvinvointialueittain

Kuva 10: Keuhkosyöpäpotilaiden histologinen tyyppi hyvinvointialueittain

4.1.3 Levinneisyystiedon kattavuus

Keuhkosyövän levinneisyys toteamishetkellä puuttuu lähes puolelta uusia potilaita Taulukko 4. TNM-luokitukseen perustuva levinneisyys on ilmoitettu syöpärekisteriin noin kolmanneksella potilaita (täydennettynä sanallisen kuvauksen avulla, ns. condensed TNM). Syöpärekisterin oma levinneisyysluokitus ainoana levinneisyystietona on vajaassa 20 %:ssa tapauksia. Viiden vuoden aikana ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia levinneisyystiedon ilmoittamisessa Kuva 11.

Alueittain tarkasteltuna levinneisyystieto puuttuu useimmiten Itä-Suomen alueelta ja parhaiten jokin levinneisyys on saatu Pohjois-Suomen alueelta Kuva 12 Kuva 13.

Taulukko 4: Keuhkosyöpäpotilaiden levinneisyysluokitus

Levinneisyysluokitus	Lukumäärä	Osuus (%)
TNM	4055	27.3
Sanallinen	860	5.8
Stage	249	1.7
Syre -levinneisyys	2612	17.6
Ei tietoa	7097	47.7
Yhteensä	14873	100.0

Kuva 11: Keuhkosyöpäpotilaiden levinneisyysluokitus vuosittain

Yhteistyöalueittain

Kuva 12: Keuhkosyöpäpotilaiden levinneisyysluokitus yhteistyöalueittain. Palkkeihin merkityt luvut kuvaavat potilaiden lukumäärää

Hyvinvointialueittain

Kuva 13: Keuhkosyöpäpotilaiden levinneisyysluokitus hyvinvointialueittain

4.2 Prosessimittarit

Lähes kaikilta potilailta (94 %) löytyi keuhkosyöpään liittyvä käynti HILMO:sta vuoden seurannan aikana, mutta keuhkosyöpään liittyvä toimenpidetieto vain 73 %:lta. MDT-kirjaus löytyi ensimmäisen seurantavuoden aikana Koko Suomessa vain 6 %:lle ja ensimmäisen seurantavuoden aikana noin 60 % potilaista kuoli. Taulukko 5

Ensimmäisen vuoden seurannan aikana parantavaan hoitoon liittyvä kirjaus löytyi 4009 potilaalta (27,0%), jarruttavan hoidon kirjaus 4522 potilaalta (30,4 %) ja oireenmukaisen hoidon kirjaus 5871 potilaalta (39,5 %). Ryhmät eivät ole toisiaan poissulkevia. Taulukko 6

Kokonaan ilman hoitokirjauksia jäi yhteensä 4089 (27,5 %) potilasta. Kuva 14

Parantavaan hoitoon on luettu leikkaushoito, stereotaktinen sädehoito, neoadjuvantti-, liitännäis- ja kemosädehoito. Uusista keuhkosyöpätapauksista noin 16 % ohjautui leikkaushoitoon, noin 11 % stereotaktiseen sädehoitoon ja noin 4 % liitännäishoitoon. Taulukko 7

Keuhkosyövän leikkaushoidon toteutumisessa videoavusteisen torakoskooppisen kirurgian (VATS) osuus oli suuri erityisesti lohkopoistoissa. Kiilapoistot ja jaokkeen poistot muodostivat yhteensä noin 500 toimenpidettä, kun taas koko keuhkon poiston tarve oli vähäinen (46 tapausta). Laajennettujen poistotoimenpiteiden määrä pysyi erittäin pienenä kaikkina raportin vuosina.

Jarruttavaa sädehoitoa sai 16 % potilaista, lääkehoitoa 21 % ja jompaakumpaa näistä 31 %. Taulukko 8

Oireenmukainen hoito on joko oireenmukaista sädehoitoa tai käynnille kirjattu palliatiivinen tai saattohoitodiagnoosi Z51.5. Noin 14 % potilaista sai oireenmukaista sädehoitoa ja 33 %:lle oli kirjattu Z51.5 diagnoosi. Taulukko 9

Eri hoitojen osuudet yhteistyö- ja hyvinvointialueittain on esitetty taulukoissa Taulukko 10 ja Taulukko 11, joissa on esitetty myös ilman hoitotietoja jääneiden ja MDT-kirjausten osuudet. MDT-kirjauksia löytyi Sisä-Suomen yhteistyöalueella 33 %:lle potilaita, muilta alueita näitä tietoja ei käytännössä saatu lainkaan.

Kun eri hoitojen osuuksia tarkasteltiin vuosittain, ei eroja juuri nähty paitsi ilman hoitokirjauksia jäävien osuudessa, joka oli pienempi tuoreimpina vuosina. Kuva 14

Ikävakioidut hoito-osuudet sukupuolittain ja alueittain on esitetty sekä yhteistyö- että hyvinvointialueittain. Parantavan hoidon osuus oli koko maata alhaisempi Pohjois-Suomen yhteistyöalueella, jarruttavan ja oireenmukaisen hoidon osuus Länsi-Suomen alueella Kuva 15. Vastaavat tiedot hyvinvointialueittain löytyvät kuvasta Kuva 16.

Taulukko 5: Keuhkosyöpäpotilaiden käynnit, toimenpiteet ja kuolemat 12 kuukauden seurannassa vuosittain

	Potilaita yhteensä	Keuhkosyöpä- käynti (C33-C34, D38.1)		Keuhkosyöpä- toimenpide		MDT-käsittely		Kuolema
Seurannan alku	Lukumäärä	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%
2019	3049	2853	93.6	2085	68.4	189	6.2	1798	59.0
2020	2968	2779	93.6	2171	73.1	161	5.4	1756	59.2
2021	3010	2810	93.4	2212	73.5	183	6.1	1787	59.4
2022	3038	2853	93.9	2221	73.1	180	5.9	1829	60.2
2023	2808	2628	93.6	2095	74.6	180	6.4	1595	56.8
Yhteensä	14873	13923	93.6	10784	72.5	893	6.0	8765	58.9

Taulukko 6: Keuhkosyöpäpotilaiden hoitomuodot 12 kuukauden seurannassa vuosittain

	Potilaita yhteensä	Parantava hoito		Jarruttava hoito		Oireenmukainen hoito
Seurannan alku	Lukumäärä	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%
2019	3049	802	26.3	879	28.8	1081	35.5
2020	2968	743	25.0	988	33.3	1194	40.2
2021	3010	818	27.2	961	31.9	1188	39.5
2022	3038	818	26.9	859	28.3	1245	41.0
2023	2808	828	29.5	835	29.7	1163	41.4
Yhteensä	14873	4009	27.0	4522	30.4	5871	39.5
Samalla potilaalla voi olla useampia eri hoitomuotoja

Taulukko 7: Keuhkosyöpäpotilaiden parantavat hoitotoimenpiteet 12 kuukauden seurannassa vuosittain

		Parantava hoito
	Potilaita yhteensä	Leikkaus		Kemosädehoito		Stereotaktinen sädehoito		Neoadjuvanttihoito		Liitännäishoito		Kaikki parantava hoito yhteensä
Seurannan alku	Lukumäärä	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%
2019	3049	504	16.5	34	1.1	286	9.4	30	1.0	134	4.4	802	26.3
2020	2968	431	14.5	25	0.8	311	10.5	27	0.9	139	4.7	743	25.0
2021	3010	461	15.3	26	0.9	369	12.3	35	1.2	106	3.5	818	27.2
2022	3038	479	15.8	22	0.7	344	11.3	28	0.9	105	3.5	818	26.9
2023	2808	464	16.5	27	1.0	362	12.9	43	1.5	125	4.5	828	29.5
Yhteensä	14873	2339	15.7	134	0.9	1672	11.2	163	1.1	609	4.1	4009	27.0
Samalla potilaalla voi olla useita erilaisia parantavia hoitotoimenpiteitä

Taulukko 8: Keuhkosyöpäpotilaiden jarruttavat hoitotoimenpiteet 12 kuukauden seurannassa vuosittain

		Jarruttava hoito
	Potilaita yhteensä	Sädehoito (pl. palliatiivinen, kemosädehoito ja stereotaktinen)		Lääkehoito (pl. neoadjuvantti- ja liitännäishoito)		Kaikki jarruttava hoito yhteensä
Seurannan alku	Lukumäärä	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%
2019	3049	483	15.8	581	19.1	879	28.8
2020	2968	532	17.9	649	21.9	988	33.3
2021	3010	490	16.3	655	21.8	961	31.9
2022	3038	438	14.4	579	19.1	859	28.3
2023	2808	360	12.8	630	22.4	835	29.7
Yhteensä	14873	2303	15.5	3094	20.8	4522	30.4
Samalla potilaalla voi olla useita erilaisia jarruttavia hoitotoimenpiteitä

Taulukko 9: Keuhkosyöpäpotilaiden oireenmukaiset hoitotoimenpiteet ja käynnit 12 kuukauden seurannassa vuosittain

		Oireenmukainen hoito
	Potilaita yhteensä	Oireenmukainen käynti/hoito, ICD-10		Oireenmukainen sädehoito		Kaikki oireenmukainen hoito yhteensä
Seurannan alku	Lukumäärä	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%	Lukumäärä	%
2019	3049	854	28.0	410	13.4	1081	35.5
2020	2968	987	33.3	421	14.2	1194	40.2
2021	3010	984	32.7	402	13.4	1188	39.5
2022	3038	1082	35.6	397	13.1	1245	41.0
2023	2808	999	35.6	373	13.3	1163	41.4
Yhteensä	14873	4906	33.0	2003	13.5	5871	39.5
Samalla potilaalla voi olla sekä oireenmukaisia hoitotoimenpiteitä että käyntejä

Yhteistyöalueittain

Taulukko 10: Keuhkosyöpäpotilaiden hoitomuodot ja MDT-kirjaukset 12 kuukauden seurannassa yhteistyöalueittain

Hoitomuoto	Yhteistyöalue	Lukumäärä	Yhteensä	Osuus (%)
Parantava	Etelä-Suomen yhteistyöalue	1655	5497	30.1
	Itä-Suomen yhteistyöalue	544	2236	24.3
	Länsi-Suomen yhteistyöalue	641	2568	25.0
	Pohjois-Suomen yhteistyöalue	459	2134	21.5
	Sisä-Suomen yhteistyöalue	693	2339	29.6
	Koko maa	4009	14873	27.0
Jarruttava	Etelä-Suomen yhteistyöalue	1657	5497	30.1
	Itä-Suomen yhteistyöalue	768	2236	34.3
	Länsi-Suomen yhteistyöalue	640	2568	24.9
	Pohjois-Suomen yhteistyöalue	597	2134	28.0
	Sisä-Suomen yhteistyöalue	847	2339	36.2
	Koko maa	4522	14873	30.4
Oireenmukainen	Etelä-Suomen yhteistyöalue	2191	5497	39.9
	Itä-Suomen yhteistyöalue	1032	2236	46.2
	Länsi-Suomen yhteistyöalue	803	2568	31.3
	Pohjois-Suomen yhteistyöalue	901	2134	42.2
	Sisä-Suomen yhteistyöalue	903	2339	38.6
	Koko maa	5871	14873	39.5
Ei hoitotietoa	Etelä-Suomen yhteistyöalue	1485	5497	27.0
	Itä-Suomen yhteistyöalue	497	2236	22.2
	Länsi-Suomen yhteistyöalue	925	2568	36.0
	Pohjois-Suomen yhteistyöalue	604	2134	28.3
	Sisä-Suomen yhteistyöalue	538	2339	23.0
	Koko maa	4089	14873	27.5
MDT-käsittely	Etelä-Suomen yhteistyöalue	9	5497	0.2
	Itä-Suomen yhteistyöalue	26	2236	1.2
	Länsi-Suomen yhteistyöalue	58	2568	2.3
	Pohjois-Suomen yhteistyöalue	37	2134	1.7
	Sisä-Suomen yhteistyöalue	762	2339	32.6
	Koko maa	893	14867	6.0

Hyvinvointialueittain

Taulukko 11: Keuhkosyöpäpotilaiden hoitomuodot ja MDT-kirjaukset 12 kuukauden seurannassa hyvinvointialueittain

Hoitomuoto	Yhteistyöalue	Hyvinvointialue	Lukumäärä	Yhteensä	Osuus (%)
Parantava
	Etelä-Suomen yhteistyöalue
		Etelä-Karjalan hyvinvointialue	67	355	18.9
		Helsingin kaupunki	491	1486	33.0
		Itä-Uudenmaan hyvinvointialue	77	272	28.3
		Keski-Uudenmaan hyvinvointialue	162	481	33.7
		Kymenlaakson hyvinvointialue	114	591	19.3
		Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue	337	1058	31.9
		Päijät-Hämeen hyvinvointialue	195	659	29.6
		Vantaan ja Keravan hyvinvointialue	212	595	35.6
		Yhteistyöalue yhteensä	1655	5497	30.1
	Itä-Suomen yhteistyöalue
		Etelä-Savon hyvinvointialue	105	448	23.4
		Keski-Suomen hyvinvointialue	173	637	27.2
		Pohjois-Karjalan hyvinvointialue	109	510	21.4
		Pohjois-Savon hyvinvointialue	157	641	24.5
		Yhteistyöalue yhteensä	544	2236	24.3
	Länsi-Suomen yhteistyöalue
		Pohjanmaan hyvinvointialue	125	449	27.8
		Satakunnan hyvinvointialue	167	682	24.5
		Varsinais-Suomen hyvinvointialue	349	1437	24.3
		Yhteistyöalue yhteensä	641	2568	25.0
	Pohjois-Suomen yhteistyöalue
		Kainuun hyvinvointialue	47	226	20.8
		Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue	33	148	22.3
		Lapin hyvinvointialue	131	710	18.5
		Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue	248	1050	23.6
		Yhteistyöalue yhteensä	459	2134	21.5
	Sisä-Suomen yhteistyöalue
		Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue	165	540	30.6
		Kanta-Hämeen hyvinvointialue	128	546	23.4
		Pirkanmaan hyvinvointialue	400	1253	31.9
		Yhteistyöalue yhteensä	693	2339	29.6
Jarruttava
	Etelä-Suomen yhteistyöalue
		Etelä-Karjalan hyvinvointialue	76	355	21.4
		Helsingin kaupunki	457	1486	30.8
		Itä-Uudenmaan hyvinvointialue	82	272	30.1
		Keski-Uudenmaan hyvinvointialue	139	481	28.9
		Kymenlaakson hyvinvointialue	222	591	37.6
		Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue	267	1058	25.2
		Päijät-Hämeen hyvinvointialue	293	659	44.5
		Vantaan ja Keravan hyvinvointialue	121	595	20.3
		Yhteistyöalue yhteensä	1657	5497	30.1
	Itä-Suomen yhteistyöalue
		Etelä-Savon hyvinvointialue	163	448	36.4
		Keski-Suomen hyvinvointialue	237	637	37.2
		Pohjois-Karjalan hyvinvointialue	120	510	23.5
		Pohjois-Savon hyvinvointialue	248	641	38.7
		Yhteistyöalue yhteensä	768	2236	34.3
	Länsi-Suomen yhteistyöalue
		Pohjanmaan hyvinvointialue	193	449	43.0
		Satakunnan hyvinvointialue	307	682	45.0
		Varsinais-Suomen hyvinvointialue	140	1437	9.7
		Yhteistyöalue yhteensä	640	2568	24.9
	Pohjois-Suomen yhteistyöalue
		Kainuun hyvinvointialue	42	226	18.6
		Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue	48	148	32.4
		Lapin hyvinvointialue	114	710	16.1
		Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue	393	1050	37.4
		Yhteistyöalue yhteensä	597	2134	28.0
	Sisä-Suomen yhteistyöalue
		Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue	218	540	40.4
		Kanta-Hämeen hyvinvointialue	176	546	32.2
		Pirkanmaan hyvinvointialue	453	1253	36.2
		Yhteistyöalue yhteensä	847	2339	36.2
Oireenmukainen
	Etelä-Suomen yhteistyöalue
		Etelä-Karjalan hyvinvointialue	111	355	31.3
		Helsingin kaupunki	513	1486	34.5
		Itä-Uudenmaan hyvinvointialue	100	272	36.8
		Keski-Uudenmaan hyvinvointialue	190	481	39.5
		Kymenlaakson hyvinvointialue	303	591	51.3
		Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue	424	1058	40.1
		Päijät-Hämeen hyvinvointialue	335	659	50.8
		Vantaan ja Keravan hyvinvointialue	215	595	36.1
		Yhteistyöalue yhteensä	2191	5497	39.9
	Itä-Suomen yhteistyöalue
		Etelä-Savon hyvinvointialue	207	448	46.2
		Keski-Suomen hyvinvointialue	231	637	36.3
		Pohjois-Karjalan hyvinvointialue	266	510	52.2
		Pohjois-Savon hyvinvointialue	328	641	51.2
		Yhteistyöalue yhteensä	1032	2236	46.2
	Länsi-Suomen yhteistyöalue
		Pohjanmaan hyvinvointialue	162	449	36.1
		Satakunnan hyvinvointialue	198	682	29.0
		Varsinais-Suomen hyvinvointialue	443	1437	30.8
		Yhteistyöalue yhteensä	803	2568	31.3
	Pohjois-Suomen yhteistyöalue
		Kainuun hyvinvointialue	109	226	48.2
		Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue	69	148	46.6
		Lapin hyvinvointialue	316	710	44.5
		Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue	407	1050	38.8
		Yhteistyöalue yhteensä	901	2134	42.2
	Sisä-Suomen yhteistyöalue
		Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue	152	540	28.1
		Kanta-Hämeen hyvinvointialue	187	546	34.2
		Pirkanmaan hyvinvointialue	564	1253	45.0
		Yhteistyöalue yhteensä	903	2339	38.6
Ei hoitotietoa
	Etelä-Suomen yhteistyöalue
		Etelä-Karjalan hyvinvointialue	152	355	42.8
		Helsingin kaupunki	432	1486	29.1
		Itä-Uudenmaan hyvinvointialue	86	272	31.6
		Keski-Uudenmaan hyvinvointialue	127	481	26.4
		Kymenlaakson hyvinvointialue	97	591	16.4
		Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue	302	1058	28.5
		Päijät-Hämeen hyvinvointialue	117	659	17.8
		Vantaan ja Keravan hyvinvointialue	172	595	28.9
		Yhteistyöalue yhteensä	1485	5497	27.0
	Itä-Suomen yhteistyöalue
		Etelä-Savon hyvinvointialue	104	448	23.2
		Keski-Suomen hyvinvointialue	156	637	24.5
		Pohjois-Karjalan hyvinvointialue	113	510	22.2
		Pohjois-Savon hyvinvointialue	124	641	19.3
		Yhteistyöalue yhteensä	497	2236	22.2
	Länsi-Suomen yhteistyöalue
		Pohjanmaan hyvinvointialue	103	449	22.9
		Satakunnan hyvinvointialue	203	682	29.8
		Varsinais-Suomen hyvinvointialue	619	1437	43.1
		Yhteistyöalue yhteensä	925	2568	36.0
	Pohjois-Suomen yhteistyöalue
		Kainuun hyvinvointialue	64	226	28.3
		Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue	37	148	25.0
		Lapin hyvinvointialue	240	710	33.8
		Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue	263	1050	25.0
		Yhteistyöalue yhteensä	604	2134	28.3
	Sisä-Suomen yhteistyöalue
		Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue	139	540	25.7
		Kanta-Hämeen hyvinvointialue	175	546	32.1
		Pirkanmaan hyvinvointialue	224	1253	17.9
		Yhteistyöalue yhteensä	538	2339	23.0
MDT-käsittely
	Etelä-Suomen yhteistyöalue
		Helsingin kaupunki	1	1486	0.1
		Kymenlaakson hyvinvointialue	3	591	0.5
		Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue	2	1058	0.2
		Päijät-Hämeen hyvinvointialue	2	659	0.3
		Vantaan ja Keravan hyvinvointialue	1	595	0.2
		Yhteistyöalue yhteensä	9	5497	0.2
	Itä-Suomen yhteistyöalue
		Etelä-Savon hyvinvointialue	1	448	0.2
		Keski-Suomen hyvinvointialue	24	637	3.8
		Pohjois-Savon hyvinvointialue	1	641	0.2
		Yhteistyöalue yhteensä	26	2236	1.2
	Länsi-Suomen yhteistyöalue
		Pohjanmaan hyvinvointialue	31	449	6.9
		Satakunnan hyvinvointialue	4	682	0.6
		Varsinais-Suomen hyvinvointialue	23	1437	1.6
		Yhteistyöalue yhteensä	58	2568	2.3
	Pohjois-Suomen yhteistyöalue
		Kainuun hyvinvointialue	2	226	0.9
		Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue	2	148	1.4
		Lapin hyvinvointialue	21	710	3.0
		Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue	12	1050	1.1
		Yhteistyöalue yhteensä	37	2134	1.7
	Sisä-Suomen yhteistyöalue
		Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue	175	540	32.4
		Kanta-Hämeen hyvinvointialue	118	546	21.6
		Pirkanmaan hyvinvointialue	469	1253	37.4
		Yhteistyöalue yhteensä	762	2339	32.6

Kuva 14: Keuhkosyöpäpotilaiden parantavin hoitomuoto seurannan alkuvuoden mukaan. Jokainen potilas on esitetty vain kerran siten, että potilaan 12 kuukauden seuranta-aikavälin aikana saamista hoidoista parantavin hoitomuoto on valittu järjestyksessä parantava, jarruttava, oireenmukainen ja ei hoitotietoa

4.2.1 Ikävakioidut osuudet sukupuolittain ja alueittain

Yhteistyöalueittain

Kuva 15: Hoitomuotojen ikävakioidut osuudet ja niiden 95 % luottamusvälit 12 kuukauden seurannassa sukupuolittain ja yhteistyöalueittain. Katkoviiva osoittaa koko maan osuuden

Hyvinvointialueittain

Kuva 16: Hoitomuotojen ikävakioidut osuudet ja niiden 95 % luottamusvälit 12 kuukauden seurannassa sukupuolittain ja hyvinvointialueittain. Katkoviiva osoittaa koko maan osuuden. Kuvaajassa ei ole esitetty osuuksia niille alueille ja hoitomuodoille, joissa potilasmäärä on liian pieni ikävakiointiin

4.2.2 Hoitopolku

Hoitopolkuanalyysissä ensivaiheen hoitomuoto oli parantava 3584 potilaalla (24 %), jarruttava 3330 potilaalla (22 %), oireenmukainen 3870 potilaalla (26 %) ja 4089 potilaalle (27 %) ei löydetty lainkaan hoitokirjauksia 12 kuukauden seurannassa. Ensivaiheen parantavaan hoitoon luokitelluista potilaista 76 %:lla myös viimeisin kirjattu hoitomuoto oli parantava, jarruttava 9 %:lla, oireenmukainen 3 prosentilla ja 12 % kuoli 12 kuukauden seurannan aikana. Ensivaiheen jarruttavaan hoitoon luokitelluista potilaista 33 %:lla viimeisin kirjattu hoitomuoto oli edelleen jarruttava, 11 %:lla oireenmukainen ja 54 % kuoli seurannan aikana. Ensivaiheen oireenmukaiseen hoitoon luokitelluista 85 % kuoli vuoden seurannassa. Potilaista, joille ei löytynyt hoitokirjauksia lainkaan, 79 % kuoli vuoden seurannan aikana. Taulukko 12 Kuva 17

Taulukko 12: Keuhkosyöpäpotilaiden ensivaiheen ja viimeisin kirjattu hoitomuoto 12 kuukauden seurannassa

Ensivaiheen hoito	Viimeisin hoitomuoto	Potilaiden lukumäärä	Osuus ensivaiheen hoidon mukaan (%)	Osuus kaikista potilaista (%)
Parantava	Parantava	2722	75.9	18.3
	Jarruttava	312	8.7	2.1
	Oireenmukainen	107	3.0	0.7
	Kuolema	443	12.4	3.0
Jarruttava	Parantava	110	3.3	0.7
	Jarruttava	1086	32.6	7.3
	Oireenmukainen	353	10.6	2.4
	Kuolema	1781	53.5	12.0
Oireenmukainen	Parantava	8	0.2	0.1
	Jarruttava	93	2.4	0.6
	Oireenmukainen	472	12.2	3.2
	Kuolema	3297	85.2	22.2
Ei hoitotietoa	Ei hoitotietoa	845	20.7	5.7
	Kuolema	3244	79.3	21.8

Kuva 17: Keuhkosyöpäpotilaiden ensimmäinen ja viimeisin hoitomuoto 12 kuukauden seurannassa

4.3 Elossaolo-osuus

Naispotilaiden 12 kuukauden elossaololuvut koko Suomessa olivat merkitsevästi miespotilaiden vastaavia paremmat, 47 % vs. 37 % Kuva 18. Naisten ja miesten välinen ero säilyi merkitsevänä kaikilla yhteistyöalueilla ja miespotilaiden elossaololuvut olivat Etelä-Suomessa merkitsevästi Sisä-Suomen lukuja alhaisemmat. Kuva 19 Hyvinvointialueiden välisiä eroissa oli enemmän vaihtelua, joskin myös potilasmäärissä oli suuria eroja. Kuva 20

Ensivaiheen hoitolinjan mukaiset elossaolo-osuudet on kuvattu koko maassa Kuva 21 ja yhteistyö- ja hyvinvointialueittain Kuva 22 Kuva 23. Parantavaan hoitoon ohjatuilla potilailla 12 kuukauden elossaololuvut olivat korkeimpia, 84 %, jarruttavan hoidon potilailla 40 %, oireenmukaisen hoidon potilailla 12 % ja ilman hoitokirjauksia olevien potilaiden ryhmässä 22 %. Selkeitä yhteistyöalueiden välisiä eroja oli oireenmukaisen hoidon ja ilman hoitotietoa olevien potilaiden ryhmissä, joissa ilman hoitotietoja olevien potilaiden elossaolo-osuus oli oireenmukaiseen hoitoon ohjautuneiden potilaiden osuutta merkitsevästi parempi Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa.

Kuva 18: Ikäkorjattu elossaolo-osuus 0-12 kuukautta seurannan alusta sukupuolittain. Varjostettu alue viivan ympärillä kuvaa 95 % luottamusväliä

4.3.1 Elossaolo-osuus alueittain

Yhteistyöalueittain

Kuva 19: Ikäkorjattu elossaolo-osuus sukupuolittain ja yhteistyöalueittain. Varjostettu alue viivan ympärillä kuvaa 95 % luottamusväliä

Hyvinvointialueittain

Kuva 20: Ikäkorjattu elossaolo-osuus sukupuolittain ja hyvinvointialueittain. Varjostettu alue viivan ympärillä kuvaa 95 % luottamusväliä

4.3.2 Elossaolo-osuus ensivaiheen hoitomuodon mukaan

Kuva 21: Ikäkorjattu elossaolo-osuus ensivaiheen hoitomuodon mukaan. Varjostettu alue viivan ympärillä kuvaa 95 % luottamusväliä

Yhteistyöalueittain

Kuva 22: Ikäkorjattu elossaolo-osuus ensivaiheen hoitomuodon mukaan yhteistyöalueittain. Varjostettu alue viivan ympärillä kuvaa 95 % luottamusväliä

Hyvinvointialueittain

Kuva 23: Ikäkorjattu elossaolo-osuus ensivaiheen hoitomuodon mukaan hyvinvointialueittain. Varjostettu alue viivan ympärillä kuvaa 95 % luottamusväliä

5 Liitteet

5.1 Toimenpidekoodisto

Taulukko 13: Keuhkosyöpäpotilaiden toimenpidekoodit ja yleisyys raportin aineistossa

Hoitomuoto	Hoidon tyyppi	Toimenpide- koodi	Toimenpide	Hoidettujen lukumäärä	Osuus hoidetuista (%)	Toimenpiteiden lukumäärä	Osuus toimenpiteistä (%)
Diagnostiikka
	MDT-käsittely
		WZC15	Diagnostiikan ja hoidon moniammatillinen suunnittelu (MDT)	130	0.9	209	0.1
		WZC20	Moniammatillinen hoitokokous	809	5.8	1353	0.6
Jarruttava
	Muu lääkehoito pl. (neo-)adjuvanttihoito
		WC105	Paikallisen uusiutuneen kasvaimen yksinkertainen solusalpaajahoito	9	0.1	13	0.0
		WC125	Paikallisen uusiutuneen kasvaimen vaativa solusalpaajahoito	19	0.1	43	0.0
		WC205	Paikallisen uusiutuneen kasvaimen yksinkertainen hormonihoito (=oraalinen)	0	0.0	0	0.0
		WC225	Paikallisen uusiutuneen kasvaimen vaativa tavanomainen hormonihoito (=pistos)	0	0.0	0	0.0
		WC305	Paikallisen uusiutuneen kasvaimen yksinkertainen hoito biovasteenmuuntajilla	8	0.1	14	0.0
		WC325	Paikallisen uusiutuneen kasvaimen vaativa hoito biovasteenmuuntajilla, immunologiset lääkkeet	11	0.1	33	0.0
		WC401	Paikallisesti uusiutuneen kasvaimen yksinkertainen vasta-ainehoito	1	0.0	1	0.0
		WC402	Paikallisesti uusiutuneen kasvaimen vaativa vasta-ainehoito	0	0.0	0	0.0
		WC501	Paikallisesti uusiutuneen kasvaimen yksinkertainen entsyymi-inhibiittori- ja vastaava hoito	0	0.0	0	0.0
		WD105	Laajalle levinneen kasvaimen yksinkertainen tavanomainen solusalpaajahoito	809	5.8	2950	1.3
		WD125	Laajalle levinneen kasvaimen vaativa solusalpaajahoito	2092	15.0	9323	4.1
		WD205	Laajalle levinneen kasvaimen yksinkertainen hormonihoito (=oraalinen)	8	0.1	14	0.0
		WD225	Laajalle levinneen kasvaimen vaativa hormonihoito (=pistos)	16	0.1	23	0.0
		WD305	Laajalle levinneen kasvaimen yksinkertainen hoito biovasteenmuuntajilla sisältäen bifosfonaatti- ja muut luusto-lääkkeet	212	1.5	542	0.2
		WD325	Laajalle levinneen kasvaimen vaativa hoito biovasteenmuuntajilla	932	6.7	4897	2.2
		WD405	Laajalle levinneen kasvaimen yksinkertainen vasta-ainehoito	80	0.6	244	0.1
		WD415	Laajalle levinneen kasvaimen vaativa vasta-ainehoito	149	1.1	486	0.2
		WD505	Laajalle levinneen kasvaimen yksinkertainen entsyymi-inhibiittori- ja vastaava hoito	228	1.6	1108	0.5
	Muu sädehoito pl. streotaktinen ja palliatiivinen sädehoito
		AX099	Koko keskushermoston sädehoito	0	0.0	0	0.0
		QX099	Koko ihon sädehoito	0	0.0	0	0.0
		WA010	Koko kehon sädehoito muun syöpähoidon tukihoitona	1	0.0	1	0.0
		WA029	Puolikehon sädehoito	0	0.0	0	0.0
		WF001	Sädehoito primaarikasvaimen preoperatiivisena hoitona	26	0.2	360	0.2
		WF003	Sädehoito primaarikasvaimen liitännäishoitona	120	0.9	1608	0.7
		WF029	Paikallisesti uusineen kasvaimen sädehoito	10	0.1	20	0.0
		WF049	Etäpesäkkeen sädehoito	2136	15.3	7904	3.5
		WF090	Profylaktinen sädehoito	17	0.1	130	0.1
		WF099	Muu sädehoito	84	0.6	357	0.2
Oireenmukainen
	Oireenmukainen hoito
		Z51.51		4906	35.2	14011	6.2
	Oireenmukainen sädehoito
		WF004	Sädehoito primaarikasvaimen palliatiivisena hoitona	2003	14.4	12781	5.6
Parantava
	Kemosädehoito
		ZX095	Yhdistetty sädehoito ja kemoterapia	134	1.0	2469	1.1
	Leikkaus
		GBC03	Henkitorven osan poisto	4	0.0	5	0.0
		GBC10	Henkitorven harjun poisto ja korjaus	0	0.0	0	0.0
		GDB10	Keuhkon kiilapoisto	22	0.2	23	0.0
		GDB11	Keuhkon kiilapoisto rintaontelon tähystyksessä	131	0.9	135	0.1
		GDB20	Keuhkojaokkeen poisto	18	0.1	18	0.0
		GDB21	Keuhkojaokkeen poisto rintaontelon tähystyksessä	336	2.4	354	0.2
		GDB96	Muu keuhkon osan poistoleikkaus	1	0.0	1	0.0
		GDB97	Muu keuhkon osan poisto rintaontelon tähystyksessä	1	0.0	1	0.0
		GDC00	Keuhkolohkon poistoleikkaus	340	2.4	351	0.2
		GDC01	Keuhkolohkon poisto rintaontelon tähystyksessä	1383	9.9	1454	0.6
		GDC10	Kahden keuhkolohkon poistoleikkaus	56	0.4	60	0.0
		GDC11	Kahden keuhkolohkon poisto rintaontelon tähystyksessä	34	0.2	36	0.0
		GDC13	Laajennettu yhden tai kahden keuhkolohkon poisto poisto	43	0.3	45	0.0
		GDC20	Keuhkolohkon poistoleikkaus ja sleeveresektio	41	0.3	43	0.0
		GDC23	Keuhkolohkon ja -jaokkeen poistoleikkaus	13	0.1	13	0.0
		GDC26	Keuhkolohkon ja muun keuhkon osan poistoleikkaus	0	0.0	0	0.0
		GDC96	Muu keuhkolohkon poistoleikkaus	2	0.0	2	0.0
		GDC97	Muu keuhkolohkon poisto rintaontelon tähystyksessä	1	0.0	1	0.0
		GDD00	Keuhkonpoistoleikkaus	41	0.3	44	0.0
		GDD01	Keuhkonpoisto rintaontelon tähystyksessä	1	0.0	1	0.0
		GDD10	Keuhkopussin ja keuhkon poistoleikkaus	0	0.0	0	0.0
		GDD11	Keuhkopussin ja keuhkon poisto rintaontelon tähystyksessä	0	0.0	0	0.0
		GDD20	Laajennettu keuhkonpoistoleikkaus	4	0.0	4	0.0
		GDD23	Keuhkonpoisto ja henkitorven harjun poisto osittain	0	0.0	0	0.0
		GDD26	Keuhkonpoisto ja keuhkoputken tai henkitorven poisto osittain	0	0.0	0	0.0
		GDD96	Muu avoin keuhkonpoistoleikkaus	0	0.0	0	0.0
		GDD97	Muu keuhkonpoistoleikkaus rintaontelon tähystyksessä	0	0.0	0	0.0
	Liitännäishoito
		WB103	Primaarikasvaimen yksinkertainen solusalpaajahoito liitännäishoitona	149	1.1	382	0.2
		WB113	Primaarikasvaimen monisolusalpaajahoito liitännäishoitona	521	3.7	2561	1.1
		WB303	Primaarikasvaimen yksinkertainen hoito biovasteen-muuntajilla liitännäishoitona	14	0.1	46	0.0
		WB323	Primaarikasvaimen vaativa hoito biovasteenmuuntajilla, immunologiset lääkkeet	43	0.3	240	0.1
		WB401	Primaarikasvaimen yksinkertainen vasta-ainehoito	7	0.1	12	0.0
		WB402	Primaarikasvaimen vaativa vasta-ainehoito	3	0.0	12	0.0
	Neoadjuvanttihoito
		WB111	Primaarikasvaimen leikkausta tai sädehoitoa edeltävä solunsalpaajahoito kahdella tai useammalla solunsalpaajalla	15	0.1	73	0.0
		WB121	Primaarikasvaimen leikkausta tai sädehoitoa edeltävä vaativa solusalpaajahoito	131	0.9	466	0.2
		WB131	Primaarikasvaimen leikkausta tai sädehoitoa edeltävä vaativa solunsalpaajahoito sisältäen osastolla annettavat tukihoidot	3	0.0	5	0.0
		WB301	Primaarikasvaimen leikkausta tai sädehoitoa edeltävä hoito yksittäisellä immuuniaktivaation vapauttajalla	3	0.0	6	0.0
		WB311	Primaarikasvaimen leikkausta tai sädehoitoa edeltävä monihoito biovasteenmuuntajilla	0	0.0	0	0.0
		WB321	Primaarikasvaimen leikkausta tai sädehoitoa edeltävä vaativa hoito biovasteenmuuntajilla	3	0.0	10	0.0
		WB501	Primaarikasvaimen yksinkertainen entsyymi-inhibiittori- ja vastaava hoito	14	0.1	24	0.0
		WB600	Primaarikasvaimen leikkausta tai sädehoitoa edeltävä hoito vasta-aineella	3	0.0	9	0.0
		WB610	Primaarikasvaimen leikkausta tai sädehoitoa edeltävä vaativa hoito vasta-aineella	2	0.0	7	0.0
		WB700	Primaarikasvaimen leikkausta tai sädehoitoa edeltävä hoito CDK4/6-kinaasin estäjällä	0	0.0	0	0.0
		WB702	Primaarikasvaimen leikkausta tai sädehoitoa edeltävä hoito vasta-ainekonjugaattilääkkeellä (antibody-drug conjugate, ADC)	0	0.0	0	0.0
		WB703	Primaarikasvaimen liitännäishoito vasta-ainekonjugaattilääkkeellä (antibody-drug conjugate, ADC)	0	0.0	0	0.0
	Stereotaktinen sädehoito
		WF002	Radikaali primaarikasvaimen sädehoito	1607	11.5	23060	10.2
		ZX050	Stereotaktinen sädehoito	195	1.4	619	0.3
1Oireenmukaisen käynnin ICD-10 -koodi